Toimittaja ja kunnalispoliitikko
Kuva: Gurli Nurmen arkisto, Paikallisarkisto Aresti
Gurli Nurmi tunnettiin Västra Nyland-lehden toimittajana ja kunnallispoliitikkona. Gurli (1931–2016) syntyi Pohjanmaalla ja perhe muutti Karjaalle Gurlin ollessa 6-vuotias. Keskikoulun päätettyään hän sai työpaikan sementtitehtaan konttorissa. Vain puolen vuoden päästä hän hakeutui konttoristiksi Meltolan sairaalaan. Terveystarkastuksessa havaittiin löydös toisessa keuhkossa. Hän oli silloin vain 17-vuotias. Hänen omistautumisensa sosiaali- ja terveydenhuollon kysymyksiin pohjautui omiin kokemuksiinsa potilaana Meltolan parantolassa vuosina 1948–1955.
Gurli tuli Västra Nyland-lehteen oikolukijaksi ja uutisten vastaanottajaksi ja sai pian toimittajan työn. Hän työskenteli toimittajana lehdessä vuosina 1962–1986. Gurli kirjoitti nimimerkillä ”Regina” suosittua pakinasarjaa ”Stationsbacken” lehden sunnuntainumerossa. Gurli kuvaili elämänsä parhaaksi ajaksi vuosiaan toimittajana. Jäätyään työkyvyttömyyseläkkeelle hänestä tuli v. 1988 päätoimittaja God Tid-lehteen. Kun hän lopetti työn v. 1992, totesi hän eräässä haastattelussa ”Toimittajan ei tulisi olla töissä kuin viisi vuotta samassa paikassa”.
Vuonna 2012 Gurli Nurmi sai Valkoisen Ruusun 1. luokan mitalin kultaristein ansioistaan yhteiskunnallisessa toiminnassa. Hän oli aktiivisesti mukana kunnallispolitiikassa Karjaalla ja oli jäsenenä kulttuuri – ja sosiaalilautakunnassa sekä kaupunginhallituksessa. Hänen antaumuksestaan kertoo se, että hän oli Vanhusneuvoston puheenjohtaja, kirkkoneuvoston jäsen ja kirkkovaltuuston puheenjohtaja, Pohjola-Norden järjestön aktiivi, Meltolan potilasyhdistyksen puheenjohtaja vuosina 1996–2009 ja aloitteentekijä Pro Meltolan nimienkeräyksessä. Hän oli yksi aloitteentekijöistä Karjaanseudun musiikkikoulun perustamiseksi, mukana Fontana klubitalon toiminnassa ja aloitteentekijä Olgahemmet-säätiössä, joka rakensi eläkeläisasuntoja Lövkullaan. Vastapainona yhteiskunnalliselle työlle hän rentoutui lukemalla ja neulomalla.
Vuonna 2003 hän luopui kaikista luottamustoimistaan. Hänellä oli asemia, joissa vaikutettiin yhteiskuntaan. Hän totesi ”En ole ollut kiinnostunut vallasta sinällään, mutta olen kuitenkin halunnut sanoa viimeisen sanan”. RKP-poliitikkona hänet muistetaan asiallisena ja toisten ihmisten mielipiteitä kunnioittavana henkilönä. Hän on jättänyt merkittävän jäljen kotikuntansa historiaan.
Teksti: Ann-Marie Lindqvist
Käännös: Harri Yltävä
Lähteet: ”Samtal om livet” Gurli Nurmen kanssa 8.11.2014. Svenska Yle.
Lue lisää Gurlista: Ta Plats numero 4 ”Lekboll i ödesgemenskapen, intervju med Gurli Nurmi” Torsten Bergman