Taitelija, opettaja, ammattientarkastaja ja kansanedustaja
Tämän hämmästyttävän naisen kerrotaan olleen sangen seurallinen; vieraanvaraisessa kodissa musisoitiin ja anekdootit seurasivat toisiaan.
Kuva: Vera Hjelt 1927 på verannalla Bromarvissa, Museovirasto
Vera Hjelt (1857−1947) syntyi kaikin puolin opinhaluiseen perheeseen, mutta vanhempien varattomuuden vuoksi hänen koulunkäyntinsä rajoittui äidin Augusta Charlotta von Pfalerin ylläpitämään yksityiseen kouluun Turussa.
Vera oli taiteellinen, hän soitti ja lauloi sydämensä kyllyydestä. Käytännöllisyyttäkään häneltä ei puuttunut. Kun nuotteja ei ollut saatavilla Turussa, perusti Vera Hjelt kaupunkiin nuotteja myyvän kaupan. Jonkin ajan kuluttua hän vapaaoppilaspaikan turvin aloitti opettajaopinnot Tammisaaren seminaarissa. Koska veisto kiinnosti Veraa, suoritti hän Ruotsissa ympäri maailmaa puoleensa vetävässä Nääsin veistokoulussa veisto-opettajan tutkinnon.
Suomeen palattuaan hän toimi opettajana paitsi perustamassaan menestykkäässä veistokoulussa myös ruotsinkielisissä oppilaitoksissa ja SYK:ssa, kielirajojen yli. Vera Hjelt tunnettiin tulevien veisto-opettajien kouluttajana ja alan opetuksen tason varmistajana. Hän piti tuhansia esitelmiä ja kirjoitti veiston opetuksesta oppaita. Sopivien mallikappaleiden saamiseksi opettajille sekä pulpettien ja höyläpenkkien valmistamiseksi Vera perusti tehtaan (Vera Hjelts Ångsågs och Snickerifabrik) Oulunkylään, joka tosin myöhemmin tuhoutui palossa 1893.
Yhteiskunnallisen vaikuttamisen hän koki niin ikään tärkeäksi ja tie ensimmäiseksi naispuoliseksi ammattientarkastajaksi avautui hänelle 1903. Työläisten oloissa oli vakavia puutteita, lapsityövoima oli erityisen altis väärinkäytöksille. Suomi oli 1800-lopulle vielä nälkämaa ja lapsityövoima kukoisti vuonna 1889 lapsityötä rajoittavasta laista huolimatta. Vera Hjeltin tehtäväksi tuli valvoa maanlaajuisesti naisten ja lasten työoloja: tapaturmien ehkäisyä, asumista, työtilojen valaistusta ja ilmastointia. Vielä 82-vuotiaana hän kirjoitti kirjan työtapaturmien ja työperäisten sairauksien ehkäisystä.
Vera toimi RKP:n kansanedustajana vuosina 1908─1917 ja oli erityisen aktiivinen sosiaalivaliokunnan jäsen. Uupumattomalla työllä hän aikaansai parannuksia vankeinhoitoon, avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten oikeuksiin ja äitiyshuoltoon.
Vera Hjeltiä veti Länsi-Uudellemaalle Bromarfiin ystävyys senaattori Leo Mechelinin tyttären Cely Mechelinin kanssa. Bromarfiin nousikin Vera Hjeltin huvila kauniiseen harjumaisemaan. Laakereilla lepääminen ei kuitenkaan käynyt päinsä. Hän toimi Martta-yhdistyksessä ja paikalliset asukkaat saivat tutustua Veran elämäntyöhön tämän avattua paikkakunnalla työsuojelunäyttelyn. Koko elämänsä hän omisti toisten, tuttujen ja tuntemattomien hyvinvoinnin kohentamiseen.
Teksti: Meri Arni-Kauttu
Lue lisää Ta Plats-lehdessä nro 8 (ruotsiksi)