Martta-, Kirjoja sokeille- ja Naisasia Unioni-yhdistyksen perustaja
Cely Mechelin kasvoi merkittävän valtiomiehen ja oikeusoppineen Leo Mechelinin ainoana tyttärenä ottamaan yhteiskunnallista vastuuta aloilla, joilta puuttui yhteiskunnan vastuunotto.
Kuva: Cely Mechelin 1870, Bernhard Reinholds målning, Helsingin kaupunginmuseo.
Kansanliikkeet loivat kansakunnan! Raittius-, työväen-, nuoriso- ja naisasialiike muovasivat Suomea ja kypsytti maan itsenäisyyspyrkimyksiä. 1800-luvun lopun suuret kysymykset liittyivät kansakunnan syntyyn, kansanliikkeisiin, eritoten työväenkysymykseen ja kansallisen omakuvan syntyyn.
Filantrooppisia yhdistyksiä perustettiin Suomeenkin 1800-luvun puolivälistä, mutta vuosisadan loppupuolella kansanliikkeet olivat jo omaehtoisia ja omistamattomat luokat olivat vapautumassa holhouksesta.
Cely Mechelin (1866–1950) osallistui jo varhain säätyläisnaisille varsin tyypilliseen hyväntekeväisyys toimintaan. Vain 23- vuotiaana Cely perusti ystäviensä kanssa Kirjoja sokeille-yhdistyksen vuonna 1890 ja sokeiden lainaustoiminta saattoi alkaa. Yhdistysten perustaminen ja niissä toimiminen oli hänen elämänsä keskeinen tehtävä.
Vuonna 1892 kokoontui joukko naisia Kämpin ylelliseen peilisaliin perustamaan yhdistystä Naisasia-Unioni Suomessa – Unionen Kvinnosaksförbund i Finland. Yhdessä yhdistyksen puheenjohtaja Lucina Hagmanin kanssa Cely oli Unionin merkittävä jäsen. ”Kehitys, ei kumous”, oli liiton tunnus ja se pyrki edistämänä naisten opiskelumahdollisuuksia, kohentamaan hänen työolojaan ja se kamppaili sitkeästi naisten äänioikeuden puolesta. Unioni valmisti valtiopäiville eri komiteoittensa kautta ehdotuksia parannuksiksi. Ilmeisesti isänsä Leo Mechelinin avulla, joka toimi senaatin talousosaston puheenjohtajana, yritti tytär Cely vaikuttaa naisten mukaan ottamiseksi valtiopäivien uudistuskomiteaan, menestyksettä. Naisten ääni tuli kuitenkin kuulluksi. Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus sekä vaalikelpoisuus teki Suomesta johtavan naisten tasa-arvoisuuden maan.
1899 maaliskuussa pidettiin Fabianinkadulla, Mechelinien kodissa sangen juhlallinen tilaisuus, joka johti Martta-Yhdistyksen perustamiseen. Sen ensi vuosina puheenjohtajana toimi Cely Mechelin ja yhdistyksen jakauduttua kielellisesti, tuli Cely Finlands svenska Marthaförbundin varapuheenjohtajaksi vuonna 1925.
Venäjän sortotoimien aikana maanalaisen Kagaali-järjestön sisarjärjestö Naiskagaali osallistui passiivisen vastarinnan organisoimiseen vuodesta 1902. Celyn isä senaattori Leo Mechelin, passiivinen vastarintaliikkeen kannattaja hänkin, oli julkaissut aiemmin eri eurooppalaisilla kielillä ilmestyneen, laajaa keskustelua herättäneen pamfletin Suomen valtiollisista oikeuksista. Tytär Cely osallistui Naiskagaalin toimintaan kirjanpitäjänä ja rahastonhoitajana.
Cely Mechelin tunsi syvää kiintymystä isänsä Bromarfiin vuonna 1904 rakennuttamaa huvilaa ”Villa Mecheliniä” kohtaan. Siellä hän tapasi ystäviään, ennen muuta Vera Hjeltiä. Perheettömänä ja lapsettomana Cely, kuten Vera Hjeltkin, testamenttasi huvilansa paikalliselle Marthaföreningille 1950.
Teksti: Meri Arni-Kauttu