(Tenala kyrka P.O. Welin 1985 Finna Museiverket)
(Ekenäs Fotoklubb, Anita Valtonen)
På samma plats där den nuvarande stenkyrkan står i Tenala fanns en eller flera gamla träkyrkor under 200 års tid. Stenkyrkan byggdes ca 1460─1480, en period med intensivt kyrkobyggande på 15 orter. Invändigt har Tenala kyrka behållit sin ursprungliga karaktär. Ljuset speglar sig som förr i interiörens treskeppiga valv. Gemensamt för kyrkorna i Tenala, Kimito, Bjärnå och Sagu är ett 40-delat stjärnvalv och samma byggmästare. Kalkmålningar gjordes (med undantag av några vigningskors) först under stormaktstiden omkring 1675. I utgrävningar har fragment av medeltida glasmålningar upptäckts. Ingen större omvälvning har således drabbat kyrkans kalkmålningar under reformationen.
1800-luvulla kansallisen nousun vaikutuksesta keskiaikaisten kirkkojen katsottiin kertovan maan mahtavasta esihistoriasta. Ajoitustakin peukaloitiin vanhemmiksi kuin mitä kirkot todellisuudessa olivat. 1900-luvun poliittisesti rauhattomat ajat ja Neuvosto-Venäjän uhka vahvistivat edelleen kansallista kertomusta kirkoista todisteena maan mahtavasta ja rikkaasta menneisyydestä. Tenholan kirkossa on säilynyt Karjaan mestarin Pyhän Olavin veistos pyhimyskaapissa. Muutakin keskiaikaista esineistöä on esillä, vaikka kruunu takavarikoi 1500-luvun puolivälissä kaiken yli kaksikiloisen katolisen esineistön. Restauroinnin yhteydessä 1980-luvulla runkohuoneeseen asennetut lasit eivät olleet tarpeeksi himmeitä ja tilaan siivilöityvä kirkas valo ei vastaa täysin keskiajan olosuhteita.