Fångst håvas i slädarna, Bromarf 1928 (Segerstråle Curt, Finna SLS)
Fiskhandlare på Ekenäs torg (Ekenäs Fotoklubb, Peter Sjöstrand)
På vintrarna drog man not i Bromarf. Ett notlag bestod vanligtvis av 12−14 män. Till förman för laget valdes en notkung som bar ansvaret för arrangemanget. I Wättlax var Gustaf och sonen Vilhelm Lignell kända notkungar. I tiderna fanns det t.o.m. fyra notlag i trakten. Notan kunde vara ca 150 famnar lång och 40 alnar djup. Notan sattes i vaken och drogs upp med hjälp av en vinsch dragen av starka händer eller med häst. Fisk, främst strömming kunde fångas upp till 1000 kg/dag. Omkring första världskriget levererades all fisk med segelbåtar till Hangö, senare även till Reval.
Ammattikalastajien määrä on voimakkaasti laskenut ja valtaosa suomalaisten syömästä kalasta on tuonnin varassa. 2010-luvun lopulla Suomessa laskettiin olevan enää noin 700 päätoimista kalastajaa ja määrän odotetaan romahtavan eläköitymisen vuoksi. Kalastuksen merkitys sekä ravintona että Itämeren tilanteen kohentajana on merkittävä. Ympäristökuormitus on vähentynyt parin vuosikymmenen aikana 70% kalastuksen kun on osoitettu poistavan rehevöitymistä. Silti suomalainen syö vuodessa keskimäärin vain 13 kiloa kalaa fileeksi laskettuna. Minkkituotanto lisäsi väliaikaisesti silakan pyyntitarvetta. Teolliset menetelmät ja kalakantojen väheneminen verottivat työvoimavaltaista pyyntimuotoa, nuotanvetoa. Kalastajien määrä on romahtanut ja verkkokalastuksella on vastuksenaan merimetsot ja hylkeet.