Torghandel, Ekenäs (EKTA museum)
(Ekenäs Fotoklubb, Viveka Rabehl)
Marknadshandel var en väsentlig del av handelsorganisationen i agrara städer såsom Ekenäs långt in på 1800-talet. Målet var att erbjuda möjlighet till nödvändigt varubyte. Det gick vilt till på marknader och slagsmål och gräl förekom, vilket var en del av ett länge efterlängtat folknöje som inte ens ryska patruller kunde hindra. Lantdagarna 1863 förbjöd vintermarknaden bland annat i Ekenäs men inte ens en kejserlig förordning kunde rubba traditionen. Marknaden gynnade stadens kassa och därför var motståndet inte enhälligt i stadsfullmäktige. Med en höjning av platsavgifter för försäljarna kunde dock månglare gallras bort.
Tori, joka oli ensisijaisesti maatilatuotteiden myyntipaikka markkinoiden yhteydessä, sijaitsi nykyisellä paikallaan, vaikkakin se oli alussa puolet pienempi. Torialuetta peitti ruoho, jolla lapset leikkivät. Kustaa Vaasa- ja Kuninkaankadun kulmaukseen osoitettiin hyvät myyntipaikat. 1840 jälkeen torilla tiedetään olleen 37 myyntikojua. Kuvaan kuuluivat kaupustelijat, venäläisen teekeittiön ja rinkilöiden myyjät sekä venäläisiä vihanneskauppiaita. Olosuhteita torilla arvosteltiin. Voi, kuten muutkin maitotuotteet ja kala olivat ilman suojaa alttiina tuulelle ja pöllyävälle hiekalle ja pölylle. Terveyslautakunta vaati parempaa hygieniaa. Kalakauppa sijoitettiin kalasatamaan ja torille asetettiin myyntipöydät. Vasta 1913 päällystettiin tori mukulakivellä ja torin maalaismainen ilme katosi. Carl Michael Fager kirjoitti eräänkin maailmaa nähneen naisen vakuuttaneen, ettei Tammisaaren torille vetänyt vertoja kuin Venetsian kuulu toriaukio.