Karjaan maantieteellinen laajuus aikojen saatossa

Karjaa on, niinkuin aikaisemmista kirjoituksista selvisi, yksi Länsi-Uudenmaan emäpitäjistä, ja vanhin maininta Karjaasta on vuodelta 1326. Keskiajalla Karjaa oli huomattavasti nykyistä laajempi alue. Pitäjä ulottui lännessä Tvärminnestä itään Barösundiin ja Lohjanjärvelle, ja siihen kuului sekä rannikko-, saaristo- että sisämaa-alueita. Gunvor Kerkkosen mukaan käytännöllisesti katsoen koko Hangon niemeltä itään ulottuva rikas saaristo kuului Karjaaseen 1300-luvulla. Myös osa nykyisestä Länsi-Inkoosta luettiin Karjaaseen. Sköldargård, joka kuului 1500-luvulla Pohjaan, oli ainakin 1300-luvulla ja 1400-luvun alussa osa Karjaan kirkkopitäjää. Kerkkosen mukaan pitäjänrajan on tämän vuoksi täytynyt kulkea Elimon (Elgmo) ja Sköldargårdin välillä. 

Vanhimpia rajoja ei kuitenkaan voida määrittää tarkasti, sillä säilyneet tiedot ovat puutteellisia. Kerkkonen on muun muassa tuonut esiin, että eräät omistussuhteet näyttävät viittaavan siihen, että Tenhola ja Karjaa olisivat alun perin rajautuneet suoraan toisiinsa. Myös vanhat tiedot Lohjasta ja Vihdistä ovat johtaneet oletuksiin Karjaan vielä laajemmasta maantieteellisestä ulottuvuudesta. Vuonna 1542 päivätyssä asiakirjassa puhutaan ”Lohjasta ja Vihdistä Karjaan pitäjässä”, ja vuonna 1749 kirkkoherra Henrik Hassel esitti, että Karjalohja ja Suur-Lohja olivat aikaisemmin kuuluneet Karjaan kirkkoseurakuntaan. Olof af Hällström kuitenkin kyseenalaisti tämän päätelmän, mutta on myös esitetty, että Karjaa olisi ollut Lohjan emäseurakunta, ja Kerkkonen yhtyi tähän käsitykseen.

 

Karjaa osana Raaseporin läntistä kihlakuntaa. Ote teoksesta Charta öfver Nylands och Tavastehus samt Kymmenegårds höfdingedömen, jonka julkaisi vapaaherra S. G. Hermelin ja jonka laati C. P. Hällström vuonna 1798. Lähde: Kansallisarkisto.

 

Karjaan alueen laajuus riippui myös siitä, mistä hallinnollisesta jaotuksesta oli kysymys. Karjaan kirkkopitäjä oli laajempi kuin Karjaan veropitäjä, ja myös käräjäpitäjän alue saattoi poiketa näistä. Karjaalla ei siis ollut yhtä ainoaa ja muuttumatonta rajaa, joka olisi ollut sama kaikissa yhteyksissä. Ajan myötä Karjaan maantieteellinen alue kuitenkin pieneni, ja kehitystä voidaan kuvata muutoksena laajasta rannikkopitäjästä pienemmäksi sisämaan alueeksi. 

 

Karjaan pitäjä vuonna 1844. Lähde: Kansallisarkisto.

 

1800-luvulla kunnallinen hallinto alkoi vaikuttaa yhä enemmän alueen jakoon. Karjaan kunta perustettiin vuonna 1870. Myös Mustion alueelle muodostui 1860-luvulla paikallinen hallinnollinen järjestely Mustion linnan ja ruukin ympärille, mutta kyseessä ei ollut virallisesti tunnustettu itsenäinen kunta. 1920-luvun lopulla Mustio liitettiin Karjaan maalaiskuntaan. '

 

Karjaan maalaiskunta. Lähde: Kansallisarkisto.

 

Karjaasta tuli kauppala 1. tammikuuta 1930, jolloin Karjaan kauppala erosi Karjaan maalaiskunnasta, johon muun muassa Mustio kuului. Vuonna 1969 Karjaan maalaiskunta liittyi Karjaan kauppalaan. Vuonna 1977 Karjaasta tuli ensimmäistä kertaa kaupunki. 

Viimeisin suuri hallinnollinen muutos tapahtui 1. tammikuuta 2009, jolloin Karjaa, Tammisaari ja Pohja yhdistyivät Raaseporin kaupungiksi. Karjaa lakkasi tällöin olemasta itsenäinen kunta, ja Karjaan kunnan vaakuna poistettiin virallisesta käytöstä. Karjaan maantieteellinen historia on näin ollen kehitys laajasta keskiaikaisesta emäpitäjästä huomattavasti pienemmäksi kunnalliseksi alueeksi ja lopulta osaksi Raaseporin kaupunkia.

 

Katarina Willberg, 2026