Ajankohtainen näyttely

Englantilainen Ebenezer Howard esitteli 1898 käsitteen puutarhakaupunki (Garden City) ja käsite vakiintui hyvin nopeasti. Howardin ajatuksissa oli sosiaalinen ja poliittinen ihanneyhteiskunta, joka mm. Ruotsissa muotoutui kaupunkityypiksi, jonka tuntomerkkejä olivat avoin arkkitehtuuri, matalat, usein puiset, talot puutarhoineen, kadut ja torit vuorotellen viheralueiden kanssa. Ideoita toteutettiin mm. rakennettaessa Tukholman esikaupunkialueita 1900-luvun alussa. Puutarhakaupungin esimerkkinä Suomesta voidaan mainita 1917 suunniteltu Käpylän alue Helsingissä. Alueen suunnittelijoihin kuului mm. Birger Brunila.

Nykyinen Karjaan keskusta kasvoi Kiilan kylässä sijainneen rautatien solmukohdan ympärille. Vuonna 1900 kahdeksisenkymmentä yhdyskunnan taloa sijaitsivat pääosin pitkin nykyistä Kauppiaankatua ja myöhemmin syntynyttä Ratakatua. Maanmittausinsinööri Volmar Svaetichin teki maanomistajien toimeksiannosta ensimmäiset asemayhdyskunnan suunnitelmat 1910- ja 20-luvuilla. Uusista puutarhakaupunki-ideoista keskusteltiin ilmeisesti myös Karjaalla, koskapa Svaetichin sai tehtäväkseen opintomatkan Tukholman esikaupunkialueille tutustuakseen sikäläiseen puutarhakaupunkirakentamiseen. 1915 tienoilla olivat asemayhdyskunnan suunnitelmat pitkälti valmiit. Tontit olivat isoja, kadut suhteellisen leveitä ja talot sijoitettu jonkin matkan päähän kadusta rakennuskorkeutta rajoittaen.

Ensimmäisen virallisen Karjaan kaupunkisuunnitelman laati Carolus Lindberg 1934. Siinä hän hylkäsi ajatuksen avoimemmasta arkkitehtuurista, jota Svaetichin oli käyttänyt. 1940- ja 50-luvuilla Hilding Ekelund ja Birger Brunila muuttivat ja supistivat Lindbergin suunnitelmia.